Mua naurattaa aina toi sana "vispiläkauppaa". Siitä tulee aina mieleen juhannus 2013, kun oltiin silloisen bff:n kanssa Himoksella ja tavattiin sielä kaksi kengurupukuun sonnustautunutta miestä, jotka kantoi mukanaan kahta vispilää. Vastaantulijoiden piti sitten vispata sillä ilmaa niin nopeasti kuin pystyi. En tiedä sitten mikä ton idea oli, mutta ainakin ne sai kaikki nauramaan joka kerta.
Anyway, mulla oli ihan asiaakin ja toi otsikko tuli muutenkin vähän puskista. Se mies, josta kerroin jo jotain aikaisemmin, on nyt historiaa. Tai niinku jo sanoinki, niin ollaan ehkä liian samanlaisia ja tuntui jo alusta alkaen ettei siitä jutusta tuu mitään. No, en ainakaan pettynyt niin paljon tosta lemppauksesta, kun osasin itekkin jo arvata niin tapahtuvan. Ei meille onneksi ehtinyt syntyä vielä mitään vakavaa, saati tunteita. Thank god! Olisin muuten varmaan nytkin masentuneena peiton alla ja itkisin, että aina mulle käy näin. Mutta tässä onneksi ei ehtiny syntyä mitään ja voin iloisena jatkaa elämää eteenpäin.
Nythän on aprillipäivä ja suunnittelin jo eilen kaikkia mahtavia piloja. Sen lisäksi, että jekutan kämppistä monella eri tavalla, niin voisin pyytää yhtä miestä ulos. Jos se sitten kieltäytyy, niin voin sanoa että se oli aprillipila. Kysyin ja oli kyllä vähän jännäkakka siinä vaiheessa, mutta tuli sieltä myöntävä vastaus. Nyt sitten jännäillään siihen asti, kunnes oikeasti mennään ulos. Paniikki - mitä me tehdään, minne me mennään, mitä mä sanon?? Ehkä nyt ei oo kuitenkaan vielä aika panikoida. Kysyin kuitenkin vielä varmuuden vuoksi, että milloin mentäisiin, niin ilmeisesti ihan lähitulevaisuudessa. Ei jää sitten tääkään asia roikkumaan ja joskus tulee sitten taas mieleen, että meidänhän piti mennä ulos joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti